Suomalainen heittää vuosittain hukkaan keskimäärin yli 20 kiloa syömäkelpoista ruokaa. Ruoan lisäksi haaskaamme samalla typpeä ja fosforia. Ruokahävikistä pulitamme yhdessä vuosittain 500 miljoonan euron turhan ruokalaskun, 500 euroa per perhe. Syömätön ruoka on ravinnepäästön lähde ja siksi on tärkeää, että kaikki hankittu ruoka tulee syötyä mahdollisimman tarkkaan.

Ratkaisu ongelmaan on helppo: Ota vain se, minkä syöt

Koko ruokaketjussa ruokahävikki on karkean arvion mukaan  noin 500 miljoonaa kiloa. Menetettyjen raaka-aineiden taloudellinen arvo on noin miljardi euroa. Kotitaloudet ovat merkittävin suoran hävikin aiheuttaja, ja lisäksi aiheutamme välillisesti hävikkiä muihin ruokaketjun osiin.

Syömäkelpoista ruokahävikkiä syntyy  noin 80 kiloa jokaista suomalaista kohden joka vuosi

Turhaa työtä, turhia päästöjä

Ruokahävikki vaikuttaa vesistöjen rehevöitymiseen. Sinileväkukinnot syntyvät pääosin maatalouden ruoantuotannon ravinnepäästöistä. Hukkaan heitetty ruoka ja sen tuottamisessa syntyneet  vesistöjä rehevöittävät ravinnepäästötöt ovat syntyneet turhaan. Elintarviketuotantoon satsatut panokset valuvat hukkaan, kun ruoka lopulta päätyy jätteeksi.

Suunnittele ruokaostokset, käytä ostamasi ruoka-aineet tarkkaan

Suunnittele ruokaostokset etukäteen ja tee kauppalista. Näin vältyt heräteostoilta ja voit ostaa useamman päivän ruoat kerralla. Kurkista jää- ja ruokakaappiin ennen kuin menet kauppaan. Pidä kotona usein käytettyjen ja säilyvien ruokien varmuusvarastoa. Kun jokin tuote on lopussa, merkitse se heti puutoslistaan.

Ruokalistan avulla suunnittelet vaihtelevat, monipuoliset ja edulliset ateriat kullekin viikonpäivälle ja vältät ruokahävikkiä.

Ostetut ja itse valmistetut ruoat kannattaa käyttää tarkkaan .Tutustu Ekokokin tähderuokavinkkeihin 

 

Jaa sivu