Asenne ratkaisee juhlien onnistumisen.

Teksti: Anu Kylén

Viisikymmentä tulossa mittariin. Hopeahääpäivä lähestymässä. Täytyy varmaan kutsua ihmisiä, vaikka aikamoinen vaiva siitä on. Kaikki kuitenkin olettavat, että juhlat pidetään. Muistatko koskaan ajatelleesi näin? Mahtaako suomalaiseen kansanluonteeseen kuulua, että juhlien järjestäminen tuntuu usein vähän velvollisuudelta? Emme kai me vaadi itseltämme juhlien järjestäjänä liikoja!

Tapakouluttaja Helena Valonen kannustaa asennemuutokseen. – Jippii, nyt meillä on syytä iloita ja juhlia – kutsutaan kaikki läheiset ihmiset jakamaan ilo kanssamme. Syntymäpäivät voivat olla hyvinkin impulsiiviset: kootaan ystävät kasaan ja nautitaan. Ei ole kysymys euroista vaan inspiraatiosta, Valonen hymyilee. – Juhlissa kaikki pääsevät kohtaamaan erilaisia ja mielenkiintoisia ihmisiä. Kun kunnioitamme erilaisuutta, saamme elämän energiaa.

Kesällä juhlat voi järjestää vaikka mökillä. Pääruoaksi kelpaa maukas kalakeitto – tai miksei silakka ja uudet perunat. – Ei se sen enempää vaadi. Idea on olla yhdessä. Ei kukaan mene vierailulle täyttääkseen vatsansa tai vaatimaan gourmet-ruokaa, vaan seurustelemaan ja hyvää tunnelmaa levittämään.

Isännän tai emännän tärkein ominaisuus on kyky rentoutua ja ajatella, että kaikki sujuu hyvin. Jos viinilasi kaatuu, jos ruoka palaa pohjaan tai lahjapöytään sattuu kaksi samanlaista kynttilänjalkaa, isäntäväki luovii tilanteen lempeästi. Mokasta ei tehdä isoa skandaalia. Se on vain sivujuonne, joka kuuluu tilaisuuteen ja jolle vähän ajan kuluttua voi jo nauraa.

Isännän tai emännän tärkein ominaisuus on kyky rentoutua ja ajatella, että kaikki sujuu hyvin.

Kun juhlat lähestyvät loppuaan, isäntäväki voi kohteliaasti sanoa: ”Kiitos kun tulitte juhlimaan kanssanne, oli ihana tavata teitä kaikkia”. Vieraat kyllä tajuavat sen ystävälliseksi vinkiksi.

Älä linnoittaudu keittiöön

Unohda kuparikattiloiden kiillottaminen juhlia edeltävänä iltana. Harva vieras tiirailee pölyjä hyllyjen reunoilta tai kurkkii kaappeihin. Älä siis itsekään osoittele sormella huushollisi epäkohtia. Minimivaatimus on raivata tarpeeksi tilaa takeille ja siivota vessa. Olennaisinta on, miten otat vieraat vastaan ja huomioit heidät juhlan aikana. Se vieras, jota juuri sillä hetkellä tervehdit, on tärkein. Huomioi hänet täysillä. Ei väliä, vaikka joku merkkihenkilö tulisi samaan aikaan ovesta sisään.

Kun isäntäväki on ottanut vieraat vastaan, kannattaa liikkua ihmisten joukossa ja ottaa kaikki tasaveroisesti huomioon. On tylsää, jos isäntäväki linnoittautuu keittiöön. – Johdata ihmisiä yhteen ja esittele heitä toisilleen. Muista etenkin ihmiset, jotka eivät tunne porukasta ennestään ketään. Kun esittelet ihmisiä, kerro, mistä yhteydestä tunnet kummankin, tapakouluttaja Helena Valonen neuvoo.

Pienissä juhlissa voi järjestää erillisen tutustumiskierroksen, mutta isommassa tilaisuudessa se voi olla vähän väkinäinen. Juhlatila kannattaa järjestää niin, että vieraat pysyvät tiiviissä ryhmässä. Tutustuminen sujuu luontevammin, kun ei tarvitse nousta ja lähteä kovin kauas jutellakseen jonkun kanssa.

Vinkit

Säilytä naapurisopu kerros- tai rivitalossa. Jos naapureita ei ole kutsuttu, varoita juhlista etukäteen.

Jos pieni porukka suunnittelee jatkoille lähtemistä keskenään, siitä ei ole kohteliasta puhua juhlapaikalla isoon ääneen.

 

Asiantuntijana tapakouluttaja Helena Valonen
Lähde: Tytti Huhtaniska, Nico Backström, Leena Kouhia: Pieni juhlakirja, Atena Kustannus 2007.
Julkaistu alunperin Martat-lehdessä 1/2017

Jaa sivu