Kuulostellaan kuusien kuiskeita, tuijotellaan tähtiin. Kuinka opetamme lapset rakastamaan luontoa ja suojelemaan sitä pienestä pitäen?

Kasvu luonnon ystäväksi alkaa siitä, että vietämme aikaa luonnossa ja saamme mukavia kokemuksia ulkoilmaelämästä. Sillä tavalla metsästä ja muustakin maastosta tulee tuttua ja turvallista. Opimme arvostamaan ympäristöämme ja huomaamme, että luonto on hyvinvoinnillemme välttämätön.

Talvi on mainiota retkeilyaikaa. Pukeutumiseen kannattaa ottaa mallia eläimiltä: ihon pinnalle hengittävää alusvillaa ja päällimmäiseksi vettä hylkivää vaatetta. Niiden väliin lisäilemme sitten villakerroksia kulloisenkin kelin mukaan. Sukat, lapaset ja kaulahuivi tai kauluri ovat tärkeitä, sillä ensimmäiseksi vilu tarttuu varpaisiin, nilkkoihin, sormiin ja kaulaan. Pipo on ehdoton, sillä paljaasta päästä karkaa paljon lämpöä.

Voisimmeko tänä jouluna tehdä luonnon ystävän tekoja? Perustaa vaikka pikkulintujen ruokintapaikan, ja jatkaa ruokkimista kevääseen saakka. Entä millainen olisi viisas joululahja? Auttamista, muistamista, yhteisiä hetkiä ja retkiä? Tavaroiden sijaan elämyksiä ja kokemuksia.

Joulupuu, mikäs muu

Vihreä puu kertoo meille tarinaa pimeän vuodenajan keskellä piilevästä voimasta. Joulupuun voi rakentaa vaikka kukkaruukkuun istutetusta huonekuusesta. Se puetaan juhlaasuun kevyellä valoketjulla ja koristeilla.

Kuusen haku ja koristelu on monessa perheessä tärkeä jouluperinne. Siellä
täällä järjestetään joulukuusisafareja, joissa saa itse valita ja kaataa oman
joulupuunsa. Joulun tuoksu tulee jo muutamasta havunoksasta tai kranssista. Kuusikauppiailla on usein niitäkin myynnissä.

Havupuun tuoksu ja väri tuovat juhlan tupaan. Elävä puu tarvitsee paljon vettä, ja sitä pitää lisätä säännöllisesti kuusen jalkaan.

Käydään metsäretkellä kuuntelemassa kuusien kuisketta. Ennen kuin nietos peittää tienoot, maasta saattaa löytyä aineksia vaikka käpytonttuihin. Poimitaan luonnon antimia jokamiehenoikeuksia kunnioittaen: Esimerkiksi
käpyjä voi kerätä maasta, mutta ei puusta. Sammalta, jäkälää tai varpuja
ei saa kerätä toisen maalta laisinkaan.

Suomessa hankitaan 1,5 miljoonaa joulukuusta vuosittain. Näistä noin
miljoona on kotimaisilta joulupuuviljelmiltä, loput metsänomistajien metsistä
tai ulkomailta. Yhteensä myynnin arvo on noin 32 miljoonaa euroa. (Lähde: Joulupuuseura)

Taikatunnelmaa

Retki talviseen metsään virkistää ja herättää mielikuvituksen. Lumeen painuneista jäljistä voi tunnistaa eläimen ja arvailla sen reittejä. Kuka tästä on kulkenut? Mihin se on ollut matkalla?

Tienoo on taianomainen. Oravat uinuvat sammalpesissään, mäyrät tuhisevat onkaloissaan. Ketut kulkevat reittejään, pöllö valvoo.

Lukemattomat tähdet hohtavat tummalta taivaalta. Tähtiin voi kurkotella ihan kotipihalta. Löydätkö Otavan, entä Pohjantähden? Tunnetko Ison karhun ja Pienen karhun?

Jään juhlaa

Pieneenkin pihaan saa liukuri- tai pulkkamäen, varsinkin kun kasaa kaikki
lumet yhteen kohtaan. Kokeillaan, mikä menopeli tarjoaa vallattomimmat
vauhdit: pulkka, kelkka, liukuri vai auton sisärengas.

Jää- ja lumilyhdyt tuikuttavat tunnelmavaloaan tonttujen poluille. Uudenlaisen loisteen lyhtyyn saat värjäämällä veden vaikka punajuurimehulla tai vesiväreillä.

Aineeton lahja luonnolle

Suomalaiset käyttävät keskimäärin 500 euroa jouluhankintoihin vuodessa. (Lähde: Nordea, 23.11.2017) Jos summasta lahjoittaisi 10 prosenttia aarniometsiensuojeluun, sillä voisi pelastaa 100 m2:n kokoisen alueen luontoa. (Lähde: Luonnonperintösäätiö)

Teksti: Merja Forsman
Teksti on julkaistu Martat-lehdessä 6/2018