Kesän jälkeen koittaa sieniretkien ja kekrijuhlien aika. Nyt maistellaan, mitä kaikkea kesä on meille kypsyttänyt.

Sadonkorjuu on kautta aikojen ollut yksi suurimmista juhlan aiheista. Sitä on vietetty laulaen, leikkien, tanssien ja hyvästä ruoasta nauttien. Tuodaan nyt perinteinen sadonkorjuujuhla eli kekri tähän päivään ja kokoonnutaan yhteiseen pöytään iloitsemaan kaikesta siitä hyvästä, mitä maa lahjoittaa.

Kerätään marjoja, sieniä, villivihanneksia ja puutarhan satoa. Valmistetaan tarjolle esimerkiksi villiyrttidippiä ja juurestikkuja, salaatteja ja marjajälkiruokia.

Pöytä katetaan kauniisti ja koristellaan luonnonmateriaaleilla. Näin kunnioitamme ruokaa ja toistemme seuraa. Syksy on värien räiskettä. Kerätään kellanpunaisia lehtiä, ripustetaan niitä lankoihin ja kiinnitetään viireiksi juhlapaikaan. Koristeiksi käyvät myös luonnonkukat, oksat, kivet ja heinät. Kynttilät ja lyhdyt tuovat tunnelmaa. Jos juhlitaan ulkosalla, varataan mukaan vilttejä, joihin saa kääriytyä päivän viiletessä.

Lapsissa itää uusi sukupolvi, jonka luontosuhde on kehittymässä ja joka voi sadonkorjuun kautta oppia kunnioittamaan ruokaa ja yhdessä syömistä. Kun lapset oppivat taidot pienenä, perinteet jatkavat matkaansa seuraaville sukupolville.

Makumieltymykset ja ruokatottumukset muodostuvat varhain, ja ne heijastuvat aikuisiän tapoihin ja terveyteen (Lähde: ruokatieto.fi)

Kuljetaan ja kerätään

Syksyllä kuljetaan luonnossa marjoja, sieniä ja villivihanneksia poimien. Syötävien kasvien keräämiselle on ihan oma sanansa: hortoilu. Se tulee sanasta horta, joka tarkoittaa villivihanneksia.

Esimerkiksi siankärsämö, kanerva, apila ja kamomillasaunio sopivat teeaineiksi. Suolaheinää ja käenkaalia eli ketunleipää voi maistella leivänpäällisenä tai salaatissa. Nokkosen ja ratamon siemeniä voi ripotella vaikka sämpylätaikinan joukkoon. Jos iholle tulee nirhama, ratamonlehti laitetaan kipeää kohtaa hoitamaan. Laita tukevat puutarhahansikkaat käteen, kun käsittelet nokkosia. Kerää kasvit puhtaasta paikasta ja huuhtele ennen käyttöä.

VINKKI: Tehdään bingoruudukko etsittävistä kasveista. Kuka saa ensin rivin tai koko ruudukon täyteen?

Luetaan luontoa

Ihminen voi oppia tulkitsemaan luonnon kieltä. Sadetta enteilevät esimerkiksi aamurusko, aamulla muodostuvat kumpuilevat pilvet, hyvin tummansininen taivas tai matalalla roikkuvat raskaat pilvet.

Tarvotaan ja tarinoidaan

Kumisaappaat jalkaan, kori kainaloon ja eväät mukaan: sieniretki on yksi syksyn kohokohdista. Sienien tunnistaminen on hauskinta, kun joku opettaa kädestä pitäen, mitä koriin saa nostaa ja mitä ei. Kannonnokalla tai kalliolla välipalaa syödessä kuunnellaan luonnon ääniä ja kerrotaan tarinoita isovanhempien ja vanhempien lapsuudesta – tai jo varhaisemmilta ajoilta. Suomalaisen muinaisuskon mukaan maalla, metsällä, vedellä ja tulella oli omat väkensä eli haltiansa, joilla oli maagisia voimia. Metsään suhtauduttiin kunnioituksella. Koko väkeä hallitsi havuhiuksinen Tapio, joka saattoi tarkkailla maailman menoa huuhkajan hahmossa.

Tutkaillaan taskulampulla

Illan hämärässä taskulamppu avaa ulkona uusia näkymiä. Otetaan mukaan valkoinen lakana ja taskulamppu, ja valaistaan kangasta lampulla. Valkoinen kangas houkuttelee luokseen muun muassa paksuruumiisia yökkösiä ja kapeampia ja leveäsiipisempiä mittareita.

Tähyillään tulevaan

Syksyn aikana Suomesta liitelee lämpimämpiin maihin yli 100 miljoonaa muuttolintua. Syys–lokakuussa muutto on kiivaimmillaan. Avomaasto on parasta muuton seuraamiseen ja vilkkainta on merenrannikolla.

Eläimet täyttävät talvivarastonsa ja vatsansa. Linnut napsivat pihlajanmarjoja, hiiret ja oravat hamstraavat siemeniä kätköihinsä. Niitä tarkkaillessa on hyvä miettiä, miten eläimiä voi auttaa talven yli.

Pihamaan risu- tai lehtikasat saattavat tarjota arvokkaan suojan pikkuötököille, samoin kuin kuihtuneet kasvinosat kukkamaalla. Kuollut puu ja kuivat oksat ovat monen hyönteisen talvimaja.

Talventörröttäjät ovat kasveja, jotka kuivuvat kasvukauden jälkeen ja jäävät pystyyn jäykän vartensa ansiosta. Niiden siemenet tarjoavat talviravintoa pikkulinnuille. Talventörröttäjiä ovat muun muassa pujo, nokkonen, siankärsämö ja pietaryrtti.

Voit kerätä pihlajanmarjaterttuja kuivumaan ja tarjota niitä myöhemmin lintusille. Tertut ripustellaan puiden oksille, sitten kun koittaa siivekkäiden talviruokinnan aika.

Teksti: Merja Forsman
Teksti on julkaistu Martat-lehdessä 4/2018

Jaa sivu