Leppää on kahta eri lajia, harmaaleppä ja tervaleppä.

Harmaaleppä kasvaa lähes koko maassa. Se on saanut nimensä harmaasta rungostaan. Myös lehtien alapinta on harmaa. Harmaaleppää kookkaampi tervaleppä viihtyy kosteilla kasvupaikoilla. Runko on tumma ja rosoinen. Lehdet näyttävät siltä, kuin niistä olisi katkaistu kärki. Ne ovat sydämen muotoisia.

Tervalepän nuoret lehdet ovat tahmeita, kuin tervaisia. Leppä kukkii maalis-huhtikuussa. Sen siitepölylle ovat monet allergisia. Eminorkkojen kukista kehittyy lepän käpyjä, jotka muuttuvat myöhemmin tummanruskeiksi.

Sana ”leppä” on tarkoittanut samaa kuin veri. Vioitetun lepän kuoren alta paljastuu oranssinpunainen väri, joka tuo mieleen veren. Leppäkerttukin on muuten saanut nimensä punaisesta väristään!

Keihäitä ja savua

  • Tervalepästä on valmistettu huonekaluja, ja sitä on kutsuttu sanottu köyhän miehen mahongiksi, joka on arvokasta jalopuuta.
  • Harmaalepästä on valmistettu esimerkiksi heittokeihäitä. Niinhän sitä sanotaan, että ”Lentää kuin leppäkeihäs!”
  • Harmaaleppä on kelpo polttopuu, sillä se ei kipinöi. Erityisen hyvänä harmaaleppää pidetään savusaunan lämmityspuuna. Kalan ja lihan savustuksessa käytetään leppäpuuta tai -purua.
     
Jaa sivu